Kun sulake paloi

Kaupan ala häviää kun ostokset voi tehdä napin painalluksella. Vaatteet voi virtuaalikaupassa sovittaa omien mittojen mukaan tehdyn avatarin päälle ja paketti saapuu automaattisen lähettipalvelun tuomana. Lennokit ja pienet sähkökuljettimet tekivät työt ihmisten puolesta. Kävelläkkään ei enää tarvitse kun tuoli liikkuu sähköisesti ja siihen saa vielä automaattiohjauksen joten katsetta ei tarvitse irrottaa ruudusta. Olet koko ajan tavoitettavissa kun laturitkin ovat muuttuneet kannettaviksi etkä voi enää edes turvautua puhelimen sammuttamiseen akun loppumiseen vedoten. Sinun oletetaan olevan koko ajan töissä. Päättäjät lupailivat koko ajan uusia työpaikkoja mutta työnantajat taas halusivat tehdä kaiken mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Tähän kuvaan ei sovi useamman ihmisen palkkaaminen vaan ennemminkin henkilöstön vähentäminen. Mutta kaikki lupaukset petettiin ja lyhytnäköisiä työnantajia kuunnellen ihmisten työaikaa pidennettiin.

Mutta lyhyellä tähtäimellä tehtävät voitot kusevat omaan nilkkaan pitkässä juoksussa. Johtajat eivät todennäköisesti edes välitä koska työskentelevät tämän tapahduttua jo toisessa firmassa mutta jossain vaiheessa työntekijä väsyy. Se näkyy sairasteluina sekä alentuneena työtehona. Ei jakseta innovoida, puurretaan vain samaa päivästä toiseen jotta saadaan rahaa syömiseen että jaksaa lähteä seuraavanakin päivänä töihin. Lomaakaan ei voi pitää kun palkka on vedetty niin alas ettei varaa ole ja palkallisia lomia on vähennetty kun eihän työnantaja halua maksaa jos ei töissäkään olla.

Lopputuloksena osa palaa loppuun ja sulkeutuu, osa löytää itsensä parin mielisairauden ja päihteen seurasta katuojasta. Ei vaan enää jaksanu välittää mutta pelotti kuolla. Jotkut selvisivät tekemällä samoja asioita päivästä toiseen ja kitkutellen valtion avustuspaketeilla, kyllä sitä halvalla hengissä pysyi mutta tylsää se oli. Ja sitä kautta tuli mielen tylsyys, silmät muuttuivat tyhjiksi ja kun mitään fyysistä kontaktia kun ei kenenkään kanssa ollut niin erkaantui ihmisyydestä. Puhelimessa on niin helppo sanoa että kaikki on hyvin. Voi sanoa kameran olevan rikki jos ei halua videopuhelussa paljastaa ryvettynyttä ulkomuotoaan. Ruuat saa tarvittaessa kotiovelle ja paperiliikenne hoituu nykyisin sähköisesti. Virastoissa on vaikeampaa asioida fyysisesti kaiken siirryttyä verkkoon, puhelinpalvelussakin automaatti kertoo ongelman selitettyäsi mistä osoitteesta löydät tarvitsemasi tiedot.

Osa on erakkoja, osa erkaantuu ihmisyydestä vasten tahtoaan. On mahdotonta tehdä yhteiskuntaa joka olisi sopiva kaikille mutta mitä enemmän vapauksia tässä maailmassa on sitä enemmän ihmisistä saa irti. Ei pidä tukahduttaa luovuutta tekemällä yhdestä asiasta pakollista. Useimpien asioiden hoitamiseen on useampi kuin yksi tie. Automatisoituminen ja internet ovat suuria mahdollisuuksia mutta meidän on tehtävä yhteiskunnan muutoksesta sellainen että myös ne jotka eivät osaa tai pysty käyttämään näitä palveluita sähköisesti saavat palvelut paikan päällä. Maksaa enemmän mutta jos me aiomme lisätä työpaikkojen määrää niin väkisinkin se tarkoittaa myös työnantajille lisää kustannuksia kun pitää maksaa useammalle ihmiselle palkkaa. Vai nykyisen työvoiman palkoistako se pitäisi sitten leikata?

Itsepalvelukassat takaavat sen ettei ole enää kassaneitiäkään jolle jutella. Ravintolassa tilaus on mahdollista lähettää sähköisesti keittiöön, ostokset voi tehdä etukäteen internetissä ja noutaa matkalla kotiin ellei lisämaksua vastaan halua niitä kotiovelle. Maailma on napinpainalluksen päässä mutta silti olemme yksinäisempiä kuin koskaan. Toisaalta ihmiset joilla ei muuten olisi ystäviä saattavat olla hyvinkin sosiaalisia internetin suuressa maailmassa kun he löytävät sieltä hengenheimolaisia joita ei lähiympäristöstä ole löytynyt. Emme kuitenkaan hyödynnä tällaisia voimavaroja.

Elämme mahdollisuuksien yhteiskunnassa joka on täynnä vanhoillisia asenteita. Asioista päättävät ihmiset jotka eivät ymmärrä miten maailma on muuttumassa internetin ja automatisoitumisen myötä. Työpaikkoja tulee katoamaan ja ne jotka onnistuvat pitämään työpaikkansa uuvutetaan järjestelmän vaativuudella. Sen sijaan että alkaisimme luoda uutta niin että kaikki pääsisivät mukaan olemme halvaannuttaneet itsemme. Kone korvaa sinut ja saat potkut, joudut järjestelmään. Jossain vaiheessa järjestelmän on kuitenkin myönnettävä ettei se ole yksilön vika jos töitä ei löydy vaan järjestelmän. Piilotyöpaikkoja ei löydä ellei ole suhteita omaava tai poikkeuksellisen karismaattinen tai erityisen lahjakas. Kun pistät yli 600 hakemusta joista suurin osa ei vaivaudu edes vastaamaan että on vastaanottanut hakemuksesi alkaa uskosi työmarkkinoihin hiipua. Vanhempasi ovat sitä mieltä että ”kyllä jokaiselle halukkaalle töitä löytyy”. Kukaan ei ymmärrä että nyt eletään aikaa jolloin yksi kone ja pari mekaanikkoa pystyy vastaamaan kokonaisen tehtaan toiminnasta. Ei työntekijöitä enää tarvita, koneille ei tarvitse maksaa palkkaa, ne eivät nuku eivätkä pidä lomaa. Emme voi luottaa mihinkään vanhaan, meidän on keksittävä kokonaan uusia työpaikkoja. Pohjalta on kuitenkin vaikea nousta, on turvallisempaa pysyä nälkärajalla kuin menettää tukensa. Järjestelmä on vääristynyt ja täynnä sääntöjä joita tavallinen ihminen ei ymmärrä. Jos haluat opiskella sinut pakotetaan ottamaan lainaa joten parempi sitten opiskella ammattiin johon työllistyy. Niin ja nopeasti sillä jos opiskelet liian hitaasti ei sitä sitten enää tueta. Kaikki vaihtoehdot tuntuvat vaikeilta ja olet lannistunut jo ennen kun pääset vaihtoehdot loppuun.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s