Tulevaisuus, jossa miehet muuttuvat naisiksi

Vähän väliä saa lehdistä lukea, kuinka yksi jos toinenkin kuuluisa hahmo saa uuden ilmeen, tai oikeammin uuden sukupolven. Esimerkiksi Ghostbusters ja Ocean’s Eleven ovat kokeneet käsittelyn, jossa kaikki mieshahmot on vaihdettu naisiksi. Tänään kuulin huhuja, että Taru Sormusten Herrasta -televisiosarjan Gandalfin hahmosta oltaisiin suunnittelemassa naista. Mielestäni tämä ei ole naisten edun mukaista.

Jos haluamme tehdä oikeasti voimaannuttavia naishahmoja, ei sitä voi tehdä tylysti copypastettamalla mieshahmot siten, että ainoa iso muutos on sukupuolenvaihdos. Esimerkiksi Taru Sormusten Herrasta sisältää jo valmiiksi voimakkaita naishahmoja, kuten Galadriel ja Arwen, joten Gandalfin velhokaavun vaihtaminen mekkoon on turhaa. Miksi valmiita naishahmoja ei nosteta näkyvämmin esille, jos kerran tarkoituksena on saada lisää tyttövoimaa kehiin?

Tosin nykypäivän feministit ovat menettäneet alkuperäisen aatteensa, eli tasa-arvon. Nykypäivän feministi tuntuu vetävän herneet nenäänsä jokaisesta miehisestä asiasta. Tarkoituksena ei ole enää pyrkiä tasa-arvoon, vaan demonisoida maskuliinisuus kaikin mahdollisin tavoin. Jos nämä feministit haluavat oikeasti elokuviin voimakkaita naishahmoja, eikö olisi parempi käyttää joko jo olemassa olevia hahmoja tai sitten keksiä kokonaan uusia? Nythän kaikki hahmot vain muutetaan naisiksi, eli käytännössä varastetaan miehiltä miehisyys, mikä tuntuu olevan näiden feministien tavoitteena. Ainoa feministien hyväksymä mies tuntuu olevan tossukka, joka suostuu naisten jokaiseen oikkuun.

Itseäni suututtaa naisena tällainen käytös, sillä sukupuolten tulisi saada elää rauhassa rinnakkain. Osa meistä on naisia, osa miehiä ja osa jotain siltä väliltä. Osa ei tiedä mitä on, osa on syntynyt biologisesti väärään kehoon ja tämä kaikki on ihan okei. Historiallisesti se ei kuitenkaan ole ollut, emmekä mielestäni saa unohtaa tätä. Viisikko-kirjojen juhlaraha jäi aikoinaan julkaisematta, koska kirjassa oli esimerkiksi liian vanhahtava naiskuva ja juhlarahan myöntäjät pelkäsivät kohua. Kohun pelossa siis jätettiin koko juhlaraha julkaisematta. Totta kai kirjat edustavat vanhentunutta naiskuvaa, kirjat on kirjoitettu 1940-1960-luvuilla, jolloin kaikki muu kuin perinteiset arvot olivat hyvin tarkassa sensuurissa! Enid Blyton ei ole mielestäni seksistinen kirjailija, vaan hän kirjoitti aikakautensa mukaisia teoksia. Esimerkiksi homoseksuaalisuudesta kirjoittaminen ei olisi tuohon aikaan tullut kuuloonkaan, eikä yksikään kustantamo olisi sitä julkaistu.

Mutta tällaisista asioista saamme tulevaisuudessa lukea vain historiankirjoista, sillä tuntuu, että ollaan otettu yhteiseksi tehtäväksi valkopestä koko historia niin, että niin naiset kuin vähemmistön edustajat otetaan mukaan myös vuosisatoja vanhoihin klassikoihin. Mielestäni tämä halventaa niitä, jotka ovat koko ikänsä taistelleet niin naisten kuin vähemmistöjen oikeuden puolesta — aivan kuin yritettäisiin sanoa, että ainahan me ollaan oltu suvaitsevaisia. Ja sitten ne ihmiset jotka vetävät kuvitteelliset palkokasvit nenäonteloonsa pienimmästäkin epätasa-arvoisuuden vivahduksesta, joka nykyisin tuntuu tarkoittavan sitä, että naista ei ole nostettu miesten yläpuolelle.

Mitä me myös opetamme tässä? Että emme osaa keksiä uusia, mielenkiintoisia naishahmoja, joten meidän on väkisin otettava olemassa oleva mieshahmo ja väännettävä se naiseksi, vaikka hahmolla olisi takanaan kymmenien vuosien historia. Kehittäkää ihmeessä upeita, voimaannuttavia naishahmoja, mutta jättäkää historia rauhaan, kiitos.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s